Viime viikko sujui varsin odottavissa merkeissä. Osakemarkkinoiden suunta oli varovaisen positiivinen, mutta ilmassa on runsaasti epävarmuustekijöitä. Alkaneella viikolla tuloskausi noussee suurimmaksi teemaksi, mutta euroalueen velkakriisin uusimmat käänteet pitänevät sijoittajat edelleen varovaisina.

EU-huippukokouksen päätökset oikean suuntaisia, mutta.
Kaksi viikkoa sitten EU-huippukokouksessa tehtyjä päätöksiä kiiteltiin markkinoilla aluksi, mutta päätösten toteuttamiseen ja aikatauluun liittyvät haasteet ovat vielä auki. Markkinoilla epävarmuus on tarkoittanut sitä, että Espanjan ja Italian korot ovat pysyneet edelleen korkeina, ja rahaa on virrannut turvallisempana pidettyihin valtionlainoihin, painaen näiden korkoja alaspäin. Espanjan ja Italian korot ovat edelleen tasolla, joka ei ole kestävä valtion talouden hoidon kannalta, mikäli kasvava osuus valtion velkamäärästä joudutaan hankkimaan sekä uudelleenrahoittamaan näin korkeilla koroilla. Varsinkin kun talouskasvu on vaivalloista sekä inflaatio alhainen. Espanjan kymmenen vuoden korko on tällä hetkellä lähellä seitsemää prosenttia ja Italian vastaavasti hieman yli kuusi prosenttia.

.markkinoilla edelleen valtavasti epätietoisuutta
Millaista epätietoisuutta huippukokouksen päätöksiin sitten liittyy? Ensinnäkin pysyvä vakausmekanismi EVM ei aloittanutkaan heinäkuun alussa, kuten aikaisemman suunnitelman mukaan oli tarkoitus, vaan aloitus saattaa viivästyä jopa tämän vuoden lopulle. Saksassa vakausrahastoon liittyvän lain lopullinen vahvistus vaatii vielä maan perustuslakituomioistuimen puoltavan kommentin ennen kuin maan liittopresidentti voi allekirjoittaa lain, jolla EVM:n toimivaltuudet maassa hyväksytään. Saksassa on kysytty, siirtyykö EVM:n toiminnan mukana liiaksi kansallista itsemääräämisoikeutta Berliinistä Brysseliin suhteessa maan perustuslakiin.

Toinen epävarmuutta aiheuttava tekijä liittyy EVM:n mahdollisuuteen rahoittaa suoraan pankkeja. Vakausrahaston on määrä saada tämä toiminnallisuus sen jälkeen, kun euroalueelle on ensin saatu perustettua EKP:n kontrolloima, yhtenäinen pankkivalvonta. EU-komissio tähtää siihen, että pankkivalvonta saataisiin perustettua vuoden loppuun mennessä, mutta markkinoilla ollaan yleisesti sitä mieltä, että euroalueen tuhansien pankkien uskottavan valvonnan aloittaminen voi kestää jopa useamman vuoden.

Kolmas epävarmuutta lisäävä tekijä liittyy EVM:n mahdollisuuteen ostaa kriisimaiden lainoja myös jälkimarkkinoilta. Markkinoilla ei ole aivan selvää kuvaa siitä, millaisissa olosuhteissa ja millä ehdoilla vakausrahasto voisi tällaisia ostoja suorittaa. Lisäksi euromaista ainakin Suomi vastustaa edelleen jälkimarkkinaostojen tekemistä kevennetyillä perusteilla, joilla esimerkiksi Italia toivoisi jälkimarkkinaostoja tehtävän. Suomen eduskunnan jo hyväksymässä EVM:a koskevassa toimintamallissa vakausrahasto tosin voi kriisitilanteessa ja EKP:n suosituksesta tehdä ostoja jälkimarkkinoilta, mutta tämä on tarkoitettu vasta viimeiseksi keinoksi vakausmekanismin toiminnassa.

Palomuurin uskottavuus koetuksella
Lisäksi epävarmuus markkinoilla liittyy vakausvälineiden eli palomuurien kokoon. Väliaikaisen vakausmekanismin jäljellä oleva rahoituskapasiteetti on noin 200 miljardia euroa ja EVM:n kooksi on tällä hetkellä sovittu enintään 500 miljardia euroa. Kaksi ja puoli vuotta kestänyttä velkakriisiä ei kuitenkaan ole saatu hallintaan, sillä tukea tarvitsevien maiden joukkoon on liittynyt jo suuri Espanja pankkikriisinsä vuoksi. Pelkona on, että vakausmekanismien kapasiteetin pitäisi riittää yhä uusien pelastuspakettien kattamiseen. Jos vakausmekanismien nykyinen kapasiteetti ei enää riittäisi, tarvittaisiin apuun jo EKP:n resursseja. EKP:n toimintaa tosin rajoittaa tässä vaiheessa edelleen keskuspankin säännöt, jotka kieltävät jäsenmaidensa rahoittamisen, keskuspankin halu suojella tasettaan (Kreikan ongelmia hoidettiin aluksi likviditeettiongelmana) sekä laajempien valtionlainaostojen poliittinen vastustus etenkin Saksassa.

Markkinatietolähde Bloombergin mukaan Espanjan erääntyvät lainat tänä ja ensi vuonna ovat yhteensä 198 miljardia euroa, ja Italialla vastaavasti 408 miljardia euroa. Kun tähän vielä lisätään molempien valtioiden tämän ja ensi vuoden rahoitusta vaativat budjettialijäämät, Kyproksen tukipaketti sekä mahdollinen lisätuki jo apua saaneille maille Kreikalle, Irlannille tai Portugalille, niin euroalueen nykyiset palomuurit ovat koetuksella. Palomuurien haasteita lisää se seikka, että Espanjan ja Italian osuus vakausmekanismien takauksista ja rahoituksesta on yhteensä noin 30 %.

Pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan jatkuneen
Kotimaisittain tuloskausi pääsee tämän viikon aikana toden teolla käyntiin 18 tulosraportin voimin, joista 10 tulee eniten vaihdettujen osakkeiden OMXH 25 -indeksin yhtiöiltä. Näistä tiistaina on vuorossa Nordea, keskiviikkona TeliaSonera ja Wärtsilä, kiireisen torstain aikana Cargotec, Fortum, KONE, Nokia ja Rautaruukki sekä perjantaina vielä Outokumpu ja Stora Enso. Näistä yhtiöistä ennakkotietoja tuloksestaan ovat julkistaneet jo Cargotec, Nokia ja Outokumpu, kaikki tulosvaroituksen muodossa.

Viime viikolla suuryhtiöistä tuloksensa julkaisi vain Elisa. Yhtiön tulos antoi tuloskaudelle myönteisen alun, vaikkei se suurempia yllätyksiä tarjonnutkaan. Odotukset tuloskaudelle ovatkin maltilliset. Nordean seurannassa olevien yhtiöiden liikevaihdon odotetaan pysyvän muuttumattomana suhteessa viime vuoden toiseen neljännekseen. 

Rahoitus- ja IT-sektorien tulokset esillä Wall Streetillä
USA:ssa tuloskauden alkutahdit ovat sujuneet varovaisen myönteisissä merkeissä. S&P 500 -indeksin yhtiöistä tuloksensa on tosin julkaisut tähän mennessä vain kourallinen yhtiötä. Tämän viikon jälkeen voidaan vetää jo selvästi pidemmälle meneviä johtopäätöksiä,  sillä edessä on kiireinen tulosviikko, jolloin lähes viidesosa S&P 500 -indeksin yhtiöistä julkaisee tuloksensa. Viime viikon kiinnostavimpia tapauksia olivat pankkikonsernien tulokset, kun JPMorgan Chase ja Wells Fargo olivat esillä. Tämän viikon aikana rahoitussektorin yhtiöistä jopa 26 julkaisee tuloksensa. Näiden joukosta löytyvät mm. raskassarjalaiset American Express, Bank of America, Citigroup, Goldman Sachs ja Morgan Stanley.

Myös IT-sektorin edustus tämän viikon tuloksista on merkittävä. Esillä ovat mm. hakukonejätti Google, IBM ja Microsoft sekä siruvalmistajat AMD, Intel ja Qualcomm. Muiden sektoreiden yhtiöistä maininnan arvoisia ovat ainakin virvoitusjuomaikoni Coca-Cola, terveydenhuoltotuotteita valmistava Johnson & Johnson sekä monialakonserni GE.

Euroopassa tulosjulkistajien painopistealue on Pohjoismaissa. Ruotsissa edessä on varsinainen raporttitulva, sillä tuloksia saadaan yhteensä yli 70:ltä pörssiyhtiöltä.

USA:n talousluvut jäävät tuloksien varjoon
Alkaneen viikon talouslukuanti painottuu selvästi USA:n suuntaan. Luvassa ovat  alueelliset teollisuuden Empire Manufacturing- ja Philadelphia Fed -indeksit sekä maan teollisuustuotannon luvut. Lisäksi tarjolla on asuntomarkkina- ja vähittäismyyntidataa. Euroopassa mielenkiintoisin julkaisu on Saksan teollisuuden luottamusta kuvaava ZEW-indeksi. Talouslukujen puolelta saadaan siis kiinnostavia lukuja, mutta ne jäänevät kuitenkin tuloskauden varjoon.

Kristian Tammela ja Ville Korhonen

Nordea Investment Strategy & Advice