Viime kuussa vastasimme maalis-huhtikuun aikana asiakastapaamisissa saamiimme kysymyksiin. Yksi kysymys jäi kuitenkin vastaamatta - onko taloustiede astrologiaa? Taloustiede ja rahoitusmarkkinateoria eivät ole astrologiaa, mutta taloutta ja rahoitusmarkkinoita ei myöskään pääse mallintamaan yhtä tarkasti kuin fysiikassa tai kemiassa. Rahoitusmarkkinoita koskevassa kirjoittelussa toki horoskoopit voivat vilahdella metaforien muodossa. Näin on myös meteorologian laita. Meteorologisilla sanonnoilla kuvataan usein markkinoiden tunnelmia ja muutoksen voimakkuutta.
Niinpä tämän kesä-heinäkuun katsauksen otsikko kuvaa käsitystämme rahoitusmarkkinoiden tilasta seuraavien parin kuukauden aikana riippumatta siitä, miten hyvin alkaneen kesän säätä osoittaneet sääennusteet lopulta pitävät paikkansa. Rahoitusmarkkinoilla kesästä tekee kuuman ja pitkän euroalueen velkakriisi sekä toisaalta muun maailman taloudellisen toimeliaisuuden heikentyminen odotettua selvemmin.
Euroalueen velkakriisi on kärjistynyt Kreikan parlamenttivaalien johdettua kesäkuun 17. päivänä pidettäviin uusintavaaleihin. Niissä ratkaistaan lopulta kreikkalaisten oma tahto kriisin suhteen. Vaihtoehtoja on kaksi: joko kreikkalaiset terävöittävät talouden tervehdyttämistoimia tai eivät. Viimemainitulla tiellä maa uhkaa jäädä yksin, sillä heinäkuussa maksuun tuleville lainaerille ei tällöin helposti löydy rahoittajia.
Vaikka Kreikan valinta itsessään pystytään euroalueessa ja EU:ssa niin sanotusti hallitsemaan ja rahoittamaan, epävarmuuden lisääntyminen Kreikan tilanteen vanavedessä heikentää muiden velkamaiden tilannetta. Ahtaimmalla on Espanja, jonka pankkijärjestelmän kantokyky horjuu.
EU-poliitikot ja Euroopan keskuspankki etsivät tilanteeseen jälleen uskottavaa hallintakehikkoa. Kreikka valitsee tiensä ja kulkee sen mukaisesti, mutta euroalueen vaihtoehdot edellyttävät nyt poliitikoilta aktiivisia päätöksiä. Niitä hiotaan kuumeisesti kesäkuun lopulla olevan huippukokouksen käsiteltäviksi. Markkinat kaipaavat kuitenkin selvempää visiota jo aikaisemmin. Sitä tuskin saadaan muuten kuin EKP:n piirtämänä, mikä pitää mielialat ailahtelevina. Ailahtelevuutta lisää epävarmuus muun maailman kasvun vahvuudesta.
Olisiko siis nyt parempi pienentää sijoitussalkun riskiä kesähelteiden ajaksi? Mielestämme oman riskiprofiilin mukainen peruspainotus on kuitenkin edelleen parempi etenemistaktiikka. Epävarmuus voi nimittäin kääntyä toiveikkuudeksi, mikäli keskuspankit Euroopassa, Yhdysvalloissa ja kehittyvissä maissa ottavat omat täsmäkeinonsa käyttöön ja finanssipolitiikassakin siirrytään, etenkin Euroopan ulkopuolella, kestävän taloudenpidon sallimiin talouden piristystoimiin.
Peruspainotuksen lisäksi sijoittajan paras suojauskeino on hyvin hajautettu salkku, johon niin osake- kuin joukkolainapuolella tarvitaan vahva perusta kotimarkkinan ulkopuolelta. Suomen osake- ja joukkolainamarkkinat ovat varsin vaatimaton osa koko kansainvälisen markkinan potentiaalia. Varsinkin Yhdysvaltain markkinat antavat heikossa markkinatilanteessa suojaa niin osake- kuin joukkolainasijoituksissa.
Markkinoiden tuottoja euroissa
8. kesäkuuta 2012 Nordea Investment Strategy & Advice
8. kesäkuuta 2012
Nordea Investment Strategy & Advice
