Päättyneen huhtikuun aikana olemme tavanneet runsaasti asiakkaitamme. Sijoitusmarkkinoiden näkymät ovat herättäneet paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Kuten alla olevasta taulukosta on luettavissa, ovat kuluvan vuoden neljä ensimmäistä kuukautta olleet tuottoisia jopa valtionlainasijoittajalle. Tosin varsinkin osakemarkkinoilla tuotto syntyi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Helmikuusta lähtien tahti on ollut tasaista sahausta. Niinpä monen sijoittajan kysymyksistä on heijastunut epävarmuus siitä, millä tahdilla sijoituskohteiden hinnat voivat tänä vuonna nousta.
Kysyjien epäilyjä on myös lisännyt se, että sijoitusmarkkinoita katsotaan edelleen hyvin vahvasti kotimaisten osakemarkkinoiden antaman kuvan värittämänä. Vaikka Suomen osakemarkkinat eivät alkuvuodesta ole niin sanotusti olleet pekkaa pahemmat, niin huhtikuun kuin viimeisen 12 kuukauden vertailu muihin markkinoihin paljastaa markkinamme pienuuden. Tuotto on jäänyt näillä periodeilla selvästi muuta maailmaa ja etenkin Yhdysvaltain markkinoita huonommaksi ollen samalla hyvin vahvasti yksittäisten yhtiöiden tarina.
Nämä yksittäiset tarinat kiinnostavat, mutta pitkästä aikaa on ollut selvästi havaittavissa, että sijoittaminen muualle ja joukkolainoihin on alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että valtaosa saamistamme kysymyksistä koski Euroopan tilannetta ja yritysten tuloksentekomahdollisuuksia kansainvälisesti. Näin siitäkin huolimatta, että huhtikuu on tulosjulkistusten aikaa ja mielenkiintoisia kotimaisia tarinoita on tarjolla päivittäin.
Kieltämättä euroalueen velkakriisi ja euroalueen poliittiset jännitteet ovat edelleen yksi keskeinen maailman talouden ja markkinoiden värähtelyyn vaikuttava tekijä. Niiden vaikutus osakekursseihin sekä yrityslainojen hintoihin on kuitenkin jo selvästi vaimeampaa kuin aikaisemmin. Kriisin hallinnassa on edetty etappi etapilta. Edessä on yksi erikoiskoevaihe, jossa haetaan poliittisesti hyväksyttävintä reittiä eteenpäin. Velkaa on syytä pienentää ajan kanssa uskottavasti, mutta kasvua ei saisi kokonaan tukahduttaa. Vallan vaihtuessa ottaa aina hetken ennen kuin suomalaisten 1990-luvun alun koulun käyneiden poliitikkojen oppima läksy kertoo - Siperia opettaa. Toisaalta taloudet kasvavat Euroopan ulkopuolella ja yritykset toimivat kansainvälisesti.
Suosittelemmekin siksi sijoittajia pysymään vauhdissa mukana. Tie on kivinen ja päätösten jaksottaminen ja eteneminen etappi etapilta ei ole huono vaihtoehto. Omaa riskiprofiilia vastaava osake- ja korkosijoitusten peruspainotus on mielestämme nyt paras vauhdinjako. Rahamarkkinasijoitusten tuotto on niin vaatimaton, että korkosijoituksissa suosimme joukkolainoja painottaen selvästi yrityslainoja parhaimmasta luottoluokituksesta riskiyrityslainoihin ja ottaen mukaan myös kehittyvien korkomarkkinoiden lainoja. Osakesijoituksissa Suomen ja Pohjoismaiden osakemarkkinoiden tarina on hyvä, muttei ylivertainen. Niinpä valtaosa salkusta olisi hyvä rakentaa sijoittaen pohjoisamerikkalaisiin, eurooppalaisiin ja kehittyvien markkinoiden yrityksiin.
Markkinoiden tuottoja euroissa
7. toukokuuta 2012
Nordea Investment Strategy & Advice
