Vanha kiinalainen tarina kertoo maaviljelijästä, joka niin menetyksiä kuin menestystä kohdatessaan katsoi aina kolikon toisen puolen. Kun maanviljelijän hevonen karkasi vuorille ja kyläläiset surkuttelivat viljelijän huonoa onnea, mies vastasi: "Huono onni? Hyvä onni? Kuka tietää?" Hevonen palasikin tuoden mukanaan villihevoslauman, mutta taas mies esitti samat kysymykset. Eikä aikaakaan, kun miehen poika putosi villihevosen selästä ja katkaisi jalkansa. Ajallaan pojan jalkavamma säästi hänet kuitenkin osallistumasta sotaan.
Sijoitusmarkkinoilla viime vuodet ovat olleet huolien täyttämät velkakriisin ravistellessa niin rahoitusjärjestelmää, talouksia kuin poliittista järjestelmää. Viime vuoden lopulta lähtien sijoittajat ovat jo alkaneet luottaa siihen, että pahin vältetään ja riskinottohalukkuus on kasvanut. Onko tämä hyvä uutinen, joka rohkaisee edelleen lisäämään riskiä salkuissa? Vai ovatko hinnat sijoitusmarkkinoilla karanneet tosiasioiden edelle?
Mielestämme sijoittajan on nyt uutis- ja tietovirtaa tulkitessaan kysyttävä kiinalaisen maanviljelijän tavoin: "Huono uutinen? Hyvä uutinen? Kuka tietää?" Ehkä on niin, että euroalueen velkamaista tulevat "huonot uutiset" menoleikkausten karsimisesta ovat sittenkin osoitus poliittisesta realismista. Ehkä on viisaampaa olla kuristamatta kasvua juuri nyt rankoilla leikkaustoimilla ja esimerkiksi työmarkkinoiden liian nopeilla pelisääntömuutoksilla. Näin luodaan edellytykset pitkäjänteiselle kohtuuden ja nuukuuden periaatteeseen nojaavalle talouskurille.
Kiinan ilmoitus kasvutavoitteen alentamisesta on hetkellisesti lisännyt epävarmuutta markkinoilla. Voidaan kuitenkin kysyä, onko sittenkin kyse siitä, että Kiina on astumassa kehityksessä uuteen vaiheeseen. Ehkä kasvu on asteen hitaampaa, mutta pohjaltaan laajempaa. Kiinan osakemarkkinoiden kannalta tämän pitäisi pidemmällä aikavälillä olla hyvä uutinen, sillä pörssin yhtiöpohja voi laajentua. Tässä ja nyt se kuitenkin kirpaisee, sillä sijoittajat katsovat vain tähän hetkeen ja kokevat uutisen merkitsevän Kiinasta hyötyvien yritysten tuloskasvun olevan asteen epävarmemmalla pohjalla.
Lopullisen vastauksen edellä esitettyihin kysymyksiin antaa kiinalaisen tarinan tavoin vain aika, sillä se on sijoittajalle keskeinen elementti. Sijoitusten tuotto kypsyy ajan myötä eikä lyhyen aikavälin heilahteluista voi lukea lopullisia voittajia ja häviäjiä. Parhaiten ajan tuoman edun voi hyödyntää hajauttamalla sijoitukset osakkeiden osalta kansainvälisesti ja joukkolainojen osalta eri riskiluokkien välillä. Hyvä hajautus on varmempi tapa rajata huonojen uutisten tuomaa pettymystä kuin hyvien uutisten metsästys.
Kiinalaisen tarinan toinen opetus on: kohtuus kaikessa. Kohtuuden periaate onkin mielestämme tässä markkinatilanteessa parempi ratkaisu kuin eilisen tuoton metsästys. Osake- ja korkosijoitusten välisessä suhteessa on mielestämme parempi toimia oman riskiprofiilin mukaisella peruspainolla. Lisätuottoa voi sitten hakea valikoiden eri osake- ja joukkolainamarkkinoilta.
Markkinoiden tuottoja euroissa
10. huhtikuuta 2012
Nordea Investment Strategy & Advice
