Markkinoiden kriisitunnelmat hellittivät vaihteeksi viime viikolla. Euroopassa nousuviikko oli vahvin sitten helmikuun ja Wall Streetillä viikkotuotto oli koko vuoden paras. Sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvun takana olivat etenkin toiveet keskuspankkien uusista elvytystoimista. Vaikka odotukset osoittautuivatkin ennenaikaisiksi, jäivät keskeiset osakeindeksit viikkotasolla selvästi plussalle.

Uuteen markkinaviikkoon lähdetään nousutunnelmissa, sillä Espanja pyysi lauantaina virallisesti rahoitusapua muilta euromailta pankkikriisinsä selvittämiseksi. Vaikka tukipäätös ei ratkaise euroalueen pitkän tähtäimen ongelmia, rauhoittanee se kuitenkin markkinahuolia lyhyellä tähtäimellä. Aasiassa osakeindeksit ovat olleet tänään tukevassa nousussa ja indeksifutuurit viittaavat vahvaan nousuavaukseen myös Euroopassa. Eurohuolien hellittäminen näkyy myös valuuttamarkkinoilla, jossa euro on vahvistunut dollaria vastaan korkeimmalle tasolleen lähes kolmeen viikkoon.

Espanja ei pettänyt odotuksia
Espanjaan on viikonlopun päätöksen myötä tekeillä enintään 100 miljardin euron lainapaketti, jolla Espanja tulee pääomittamaan asuntokuplan puhkeamisen jälkeen ongelmiin joutuneita pankkejaan. Tämä lainamäärä vastaisi noin 10 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta. Lainapaketti tullaan myöntämään Espanjan valtiolle, ja se ohjataan Espanjan valtion pankkitukirahaston kautta pääomitusta tarvitseville pankeille.

Tarkka lainasumma ei vielä ole tiedossa, sillä Espanjan hallitus odottaa ensin riippumattomien asiantuntijoiden tekemän pankkien tilaa kartoittavan selvityksen valmistumista. Tämän selvityksen tulosten pitäisi valmistua vielä kesäkuun aikana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo tehnyt oman selvityksensä Espanjan pankkisektorin tilasta, ja päätyi arvioissaan noin 40 miljardin euron pääomitustarpeeseen.

Tukirahojen lähde vielä epävarma
Espanjan lainapaketti tullaan myöntämään joko euroalueen väliaikaisen vakautusrahaston ERVV:n tai heinäkuussa aloittavan pysyvän vakausmekanismin EVM:n kautta. Rahoittajamaista Suomi on jälleen ilmoittanut haluavansa lainaosuudellensa vakuudet siinä tapauksessa, että tuki Espanjalle tullaan myöntämään ERVV:stä.  

Mikäli lainat tullaan myöntämään EVM:n avulla, niin tällöin rahoittajamaat tulevat kaikki saamaan automaattisesti paremman aseman velkojien takaisinsaantijärjestyksessä. EVM olisi muutenkin joustavampi väline rahoituksen järjestämiselle, mutta sen käyttöönotto vaatii vielä euromaiden lopullisen hyväksynnän.

Lainapaketilla kevyemmät ehdot
Espanjan lainapaketti poikkeaa aikaisemmista Kreikan, Irlannin ja Portugalin paketeista siinä, että pakettiin ei ainakaan tällä tietoa liity uusia vaatimuksia koskien Espanjan talousuudistuksia tai julkisen talouden vajetta. Espanjan hallitus on jo aikaisemmin ottanut lusikan kauniiseen käteen ja alkanut kiltisti lusikoimaan Brysselistä annettua talousviisautta välttyäkseen rahoitusmarkkinoiden oikuilta. Tapahtumien kulku kuitenkin muuttui ongelmapankki Bankian tappioiden laajuuden paljastuttua, ja Espanjan korkoeron suhteessa Saksaan noustua kestämättömälle tasolle. Nyt Espanjan hallitus on tilanteessa, jossa sen on otettava iso luuta käteen, ja yritettävä siivota pankkisektori kerralla uskottavasti, jotta luottamus niin valtion talouteen kuin pankkisektoriinkin saataisiin jälleen palautettua.

Muissa apua saaneissa euromaissa sen sijaan Espanjan avustaminen ilman uusia säästövelvoitteita saattaa herättää närää. Tästä saatiin esimakua jo viikonloppuna, kun Irlanti ennätti vaatimaan Espanjan kanssa samanlaisia ehtoja omaan apupakettiinsa. Espanjan avustaminen tuo lisämausteensa myös Kreikan ensi viikonlopun vaaleihin, sillä kreikkalaisten enemmistö haluaa eurojäsenyyden säilyvän, mutta säästötoimia vastustetaan samaan aikaan kiivaasti. Nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia Espanjan avustamisella on Kreikan vaalitulokseen, mutta apupaketin myöntäminen suurelle euromaalle ilman lisäsäästövelvoitteita tuskin parantaa Kreikan nykyisiä säästötoimia puoltavien entisten valtapuolueiden asemaa.

Päätös haluttiin ennen Kreikan vaaleja
Espanjan kannalta ilmoitus lainapaketista sen sijaan tehtiin taktisesti hyvään aikaan, sillä Kreikan parlamenttivaalien toinen kierros järjestetään ensi sunnuntaina. Kreikan uusintavaaleihin liittyy epävarmuutta, mikäli kreikkalaiset äänestäjät protestoivat voimakkaasti oman tukipakettinsa ehtoja vastaan, ja maassa nousisi valtaan hallitus, joka ei löytäisi yhteistä säveltä julkisia rahoittajia edustavan nk. Troikan kanssa. Jos Espanja olisi ollut Kreikan vaalien aikaan ilman poliittista päätöstä omasta lainapaketistaan, niin se olisi saattanut tarpeettomasti kärjistää Espanjan hankalaa rahoitustilannetta.

Jatkossa mielenkiintoista tulee olemaan Espanjan tilanteen kehittyminen, ja etenkin se pystyykö maa säilyttämään edelleen luonnonmukaisen pääsynsä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille pankkien pelastuspaketin varmistuttua. Kysymys on Espanjan kannalta keskeinen, sillä valtion ja sen autonomisten maakuntien on määrä uudelleenrahoittaa kuluvan vuoden toisella puoliskolla velkoja vielä lähes 100 miljardin euron edestä.

Markkinoiden hermostuneisuus ei pääty tähän
Kreikan ensi viikonlopun vaalit ovat seuraava odotettu näytös eurotrillerissä. Kreikassa ei ole sallittua julkaista mielipidemittauksia vaaleja edeltävän kahden viikon aikana. Niinpä puolueiden keskinäisistä voimasuhteista ei ole saatu yli viikkoon väliaikatietoja. Viimeiset julkaistut mielipidemittaukset viittasivat säästölinjaa puoltavien ja vastustavien puolueiden tasaiseen kisaan.

Kreikan ja Espanjan lisäksi mielenkiintoa liittyy myös Italiaan, ja siihen löytyykö myös Italian velkaemissioihin sijoittajia. Euroopan keskuspankin pitkien rahoitusoperaatioiden vaikutuksen hiljalleen haihduttua ovat myös Italian valtionlainakorot olleet nousussa. Kansainväliset sijoittajat ovat vähentäneet omistuksiaan velkamaiden valtionlainoissa, ja velkamaiden pankkien rahoitus nojaa kasvavassa määrin keskuspankkiin. Euroepävarmuus ei kuitenkaan päättynyt Espanjan pankkisektorin pelastusoperaation suunnitelmaluonnokseen.

Markkinaheilunta vielä normaaleissa mitoissa
Vaikka viime viikkoina osakemarkkinoiden liikkeet ovatkin olleet voimakkaita, ei vielä voida puhua poikkeuksellisen voimakkaasta heilunnasta. Oheisessa graafissa on esitetty Helsingin pörssin päiväliikkeet viimeksi kuluneen neljän vuoden ajalta. Kuten kuvasta käy ilmi, olivat päiväliikkeet vielä selvästi nyt koettua rajumpia etenkin finanssikriisin aikana 2008-2009, mutta myös viime kesänä, jolloin eurokriisi huoletti ensimmäistä kertaa markkinoita isossa mittakaavassa.

Samaa tarinaa kertoo myös markkinoiden pelkokertoimenakin tunnettu yhdysvaltalainen VIX-indeksi. Indeksi on noussut selvästi kevään pohjatasoilta, mutta on edelleen normaaliksi luokiteltavissa lukemissa. Perjantaina pelkokerroin päätyi tasolle 21, mikä on lähellä viimeisten kymmenen vuoden keskiarvoa. Vertailun vuoksi viime syksynä indeksi huiteli 40 pisteen pahemmalla puolella ja finanssikriisin aikoina 2008 jopa 70-80 pisteen välillä.

Applelta uutuuksia tänään?
Yhtiöpuolella alkaneen viikon seurattuja tapahtumia on teknologiajätti Applen tänään alkava kehittäjäkonferenssi San Franciscossa, jossa yhtiöltä odotetaan uusia tuotelanseerauksia. Yhtiön edesmennyt toimitusjohtaja Steve Jobs esitteli vastaavassa tilaisuudessa iPhone 4:n tasan kaksi vuotta sitten ja kehittäjäkonferenssissa on myös aiempina vuosina esitelty usein keskeisiä Applen uutuustuotteita.

Kansainvälisten osakkeiden analyysiyhteistyökumppanillamme Standard & Poor'silla on Applen osakkeelle Osta-suositus ja 825 dollarin 12 kuukauden tavoitehinta. Perjantaina osake sulkeutui 1,5 %:n nousussa 580,32 dollariin. Applen myönteinen näkemys perustuu ennen kaikkea iPad-taulutietokoneiden sekä iPhone-puhelimien hyviin menekkinäkymiin. S&P kuitenkin painottaa osakkeeseen yhtiöön ja osakkeeseen liittyviä korkeita riskejä viime vuosien väkevän kasvun jälkeen.

Eero Färkkilä ja Ville Korhonen, Nordea Investment Strategy & Advice