Keskuspankkien tahdittama markkinaviikko tarjoili odotusten mukaisesti heiluntaa suuntaan ja toiseen. Viikkotasolla keskeiset osakeindeksit jäivät kuitenkin etenkin Euroopassa selvästi plussalle. Euroopan keskuspankin viime torstain kommentit painoivat aluksi markkinoita, mutta keskuspankkiviestien sulattelu käänsi kurssit kuitenkin jo perjantaina selvästi plussan puolelle. Viikon päätteeksi markkinoiden optimismia vahvistivat myös USA:n odotuksia myönteisemmät työmarkkinaluvut, jotka osoittivat uusia työpaikkoja syntyneen ennustettua enemmän. Tuoreimmat talousluvut lievensivät huolia USA:n talouden syvemmästä notkahduksesta, ja sitä kautta vähensivät keskuspankin QE3-lisäelvytyskierroksen todennäköisyyttä.

USA:n työpaikkalukujen aikaansaama pörssien elpyminen on jatkunut tänään myös Aasian pörsseissä, ja esimerkiksi Tokion Nikkei-indeksi on sulkeutumassa lähes parin prosentin nousuun. Myös Yhdysvaltain ja Euroopan pörssien indeksifutuurit ovat aamun kaupankäynnissä olleet loivassa nousussa.

Alkavalla viikolla talouslukuanti jää niukan puoleiseksi ja markkinahuomio kohdistuukin pörssiyhtiöiden tuloskauden viimeiseen vilkkaaseen viikkoon. Myös markkinoiden kestohuolenaiheena pysyvä eurokriisi hallinnee edelleen otsikoita. Espanjan pääministeri pyöritteli viime viikon lopulla sanojaan mahdollisen tukipyynnön suhteen, joten Espanjan tilanne pysyy tiukasti markkinoiden fokuksessa. Lisäksi loppuviikosta heräsi jälleen spekulaatioita Slovenian mahdollisesta liittymisestä avustettavien euromaiden jonoon maan luottoluokituksen laskun seurauksena.

EKP:n toimet puheita vähäisempiä
Euroopan keskuspankin neuvoston viime viikon päätös pitää ohjauskorko 0,75 prosentissa oli markkinoiden konsensusodotusten mukainen. Suurin mielenkiinto liittyikin keskuspankin muihin tukitoimiin. Heinäkuun lopulla pääjohtaja Mario Draghi lupasi EKP:n tekevän kaikkensa mandaattinsa puitteissa euron vakauttamiseksi. Tämä sai monet sijoittajat innostumaan, ja markkinat voimakkaaseen nousuun. Odotuksiin nähden EKP:n viime viikon toimet olivatkin pettymys.

Sen sijaan, että Draghi olisi avannut keskuspankin kukkaron nyörit ammolleen, painotti pääjohtaja viime viikon kokouksessa poliitikkojen toimien merkitystä velkakriisin ratkaisemisessa ja valtioiden talouksien tasapainottamisessa. Keskuspankki lupasi suorittaa sopivan kokoisia lyhyemmän maturiteetin valtionlainojen ostoja markkinoilta painaakseen pahimmissa ongelmissa olevien maiden korkoja alemmaksi. EKP jätti kuitenkin runsaasti yksityiskohtia kertomatta tuleviin ostoihin liittyen, mutta lupasi julkaista tehdyt ostot läpinäkyvästi, eli kertoa, minkä maan lainoja on ostettu ja millä summalla.

Kriisirintamalta ei uutta kerrottavaa
EKP ei siis tarjoillut markkinoille positiivista yllätystä ja pistänyt stoppia velkakriisin etenemiselle. Epävarmuus markkinoilla jatkuu, mikä pitää velkamaiden korot tulevaisuudessakin korkealla. Keskuspankki potkaisi velkakriisipurkkia jälleen hieman eteenpäin. Nyt purkki pyörii vuorostaan poliitikkojen jaloissa, jotka joutuvat jälleen kerran päättämään, kuinka tilanteessa pitäisi edetä. Ehkä sekin päivä vielä koittaa euroalueella, että poliitikot ovat pakotettuja tarttumaan myös vaikeimpaan kysymykseen, eli hyväksytäänkö polku kohti suurempaa yhteisvastuullisuutta ja siirtounionia, vai muuttuuko euroalueen koostumus jotenkin.

Toistaiseksi tilanne kuitenkin säilyy ennallaan. Pienillä toimilla helpotetaan kriisiä, ja odotetaan, kääntyykö se parempaan suuntaan, vai tarvitaanko jälleen lisätoimia. Seuraavia jännitysmomentteja ovat mahdollinen Espanjan kaatuminen tukimekanismien syliin, Kreikan tukipaketin seuraavasta erästä päättäminen ja syyskuussa luvassa oleva Saksan korkeimman oikeuden päätös siitä, onko Euroopan pysyvä vakausmekanismi maan perustuslain mukainen.

Eurokriisistä huolimatta markkinat pärjänneet, osakkeet peruspainossa
Vaikka euroepävarmuus jatkuukin, ovat riskisijoitukset pärjänneet kesällä kohtalaisesti, ja ensimmäisen vuosipuoliskon tuotot ovat olleet markkinauutisointia seuranneelle yllättävänkin vahvoja. Euroopan lisäksi, tai ainakin osin sen takia, talouden epävarmuus on levinnyt myös maailman kahdelle muulle suurelle talousalueelle, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Matelevan talouskasvun jarruttamana myös heinäkuussa alkanut pörssiyhtiöiden vuoden toisen neljänneksen tuloskausi on maailmalla kokonaisuutena tarkastellen ollut vaatimaton. Yhdysvaltalaisyhtiöidenkin tuloskasvu on pysähtynyt, eikä aiheita riemunkiljahduksiin ole juuri löytynyt muiltakaan alueilta. Jos tuloksia verrataan kuukauden takaisiin odotuksiin, olivat ne selvästi alakanttiin, mutta odotukset ehtivät laskea tuloskauden alla lievästi lopullisen toteuman alle. Laihasta tulosannista huolimatta osakkeiden arvostus on yhä siedettävällä tasolla, muttei anna erityistä aihetta yli- tai alipainolle.

Maltillisen talouskasvun tiellä suosittelemme pitämään tiukasti hatusta kiinni ja osakkeet ja korkosijoitukset peruspainossa. Matkalla tuulenpuuskia tulee yhä keskuspankkien ja poliitikkojen toimista, sillä kulku muuttuu kevyemmäksi vasta, kun ongelmiin saadaan pysyviä ratkaisuja. Tuottomahdollisuuksia kannattaakin etsiä ennemmin omaisuuslajien sisältä kuin niiden väliltä.

Pohjois-Amerikka ja riskisemmät lainat jatkavat suosikkeina
Vaikka Pohjois-Amerikan maat eivät ole immuuneja maailman talouden hidastumiselle, ovat alueen yhtiöt kuitenkin eräänlaisessa turvasatama-asemassa sijoituskohteina. Niitä tukevat yhtiöiden maantieteellisesti laaja tulospohja sekä pohjoisamerikkalaisen sijoitusomaisuuden kotiinpaluu tilanteen heiketessä. Suosittelemmekin pitämään Pohjois-Amerikan osakkeet sijoitussalkuissa ylipainossa. Samoin pohjoisamerikkalaiset yrityslainat ovat mielenkiintoisia sijoituskohteita.

Joukkolainapuolella valtionlainojen tuottonäkymät suhteessa niiden riskisyyteen eivät ole houkuttelevat. Eurokriisin sahaava hoito koettelee jo paremmankin luottokelpoisuuden valtionlainoihin sijoittaneen salkkua. Vakavaraisten ja riskisempienkin yritysten maksukyky on melko hyvä niiltä vaadittaviin luottoriskimarginaaleihin nähden, eikä valtavaa maksuhäiriöaaltoa ole odotettavissa. Lisäksi monet kehittyvät taloudet ovat länsimaita paremmassa asemassa velanhoitokykynsä suhteen. Siksi suosittelemmekin pitämään yritys-, riskiyritys- ja kehittyvien maiden lainat ylipainossa valtionlainojen kustannuksella.

Ilonaiheita viimeiseltä vilkkaalta tuloskausiviikolta?
Alkanut markkinaviikko jää talouslukujen ja ennakolta tiedossa olevan keskuspankkisutinan osalta selvästi viime viikkoa hiljaisemmaksi ja huomio kohdistuukin jälleen enemmän pörssiyhtiöiden tuloskauteen. Kotimaisittain tuloskausi on jo loppusuoralla, mutta tälle viikolle riittää vielä yli 30 listayhtiön Q2-raportit. Suuryhtiöistä huomenna tulosvuorossa on mm. UPM-Kymmene (Nordea: Osta) ja keskiviikkona Nokian Renkaat (Vahva osta) sekä Sampo (Osta).

Viime viikko heikensi entisestään kotimaisen tuloskauden hieman alavireistä yleisilmettä. Suuryhtiöistä odotuksia vaisummat Q2-tulokset saatiin viime viikolla mm. Neste Oililta, Amer Sportsilta ja Pohjola Pankilta, kun taas mm. lääkeyhtiö Orion julkaisi ennusteet lyöneen tuloksen. Vilkkaimmin vaihdettujen osakkeiden OMXH 25 -indeksistä jo 22 yhtiötä on julkaissut Q2-tuloksensa. Suomalaisyhtiöiden liikevaihdot ovat USA:n tuloskaudesta poiketen yltäneet varsin hyvin ennusteisiin. Sen sijaan tulosten osalta kotimaisten suuryhtiöiden toinen vuosineljännes on jäänyt odotettua vaisummaksi. Noin 60 % yhtiöistä on julkaissut odotuksia heikomman Q2-tuloksen, ja vain kolmanneksella tulos on ylittänyt markkinaennusteet. Suuryhtiöiden tulospotti on myös jäämässä viime vuoden vertailukautta pienemmäksi - myös siinä tapauksessa, että Nokian tulosromahdus jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle.

Eero Färkkilä ja Antti Saari, Nordea Investment Strategy & Advice